Tietosuoja ja yksityiselämän suoja

Tietosuojalain (1050/2018) tarkoituksena suojata on jokaista yksilöä kansalaisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta, kun on kyse henkilötietojen käsittelystä, ja siten edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ja
erityisesti yksityiselämän suojan kunnioittamista. Kansallinen tietosuojalaki täsmentää ja täydentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679).

Tietosuojalaki vastaa yksityisen suojan haasteisiin, jotka aiheutuvat uudenlaisesta informaatio- ja viestintäteknologiasta ja sen lisääntyvästä käytöstä.

Esimerkiksi henkilötunnuksen käsittely on perusteltua kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa yhteisö tarjoaa palveluita tai tuotteita, joiden laskutus tapahtuu myöhemmin. Yhteisön perimät käyttövastikkeet ja vesimaksut ovat tällaisia palveluja. Näin ollen asukasluetteloon voidaan kerätä henkilötunnukset maksajien eli asukkaiden yksiselitteistä yksilöimistä varten. Lisäksi hallituksen jäsenen henkilötunnusta tarvitaan kaupparekisteriin ilmoittamista ja mahdollista palkkioiden maksua varten. Yhteisö ei kuitenkaan saa luovuttaa henkilötunnuksia muita tarkoituksia varten, kuten esimerkiksi asukashallintoon osallistuville.

Perustuslain (731/1999) mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Yksityiselämän suojalla tarkoitetaan yleisesti ottaen yksilön oikeutta vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. Yksityiselämän suojaan katsotaan kuuluvan myös perhe-elämä. Yksityisyyden käsite sen sijaan ymmärretään yleensä yksityiselämän käsitettä laajempana. Yksityisyyteen katsotaan kuuluvaksi yksilöä läheisesti koskevat tiedot sekä esimerkiksi oikeus oleskella määrätyllä alueella tarvitsematta sietää ulkopuolisten läheisyyttä, häirintää, katselua tai kuuntelua. Yksityisyyteen luetaan kuuluvaksi myös oikeus määrätä henkilötietojen käytöstä tai ainakin vaikuttaa siihen sekä yleensäkin henkilötietojen suoja tietojen käsittelyssä.

Yleisesti ottaen kotirauhan katsotaan merkitsevän ainakin fyysistä turvallisuutta sekä suojaa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Lisäksi kotirauhan piiriin kuuluu yksityiselämää koskevien tietojen salassapito.

Kotirauhaan keskeisesti liittyvästä viestintärauhan rikkomisesta säädetään erikseen. Rikoslain mukaan viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa.

Asumiseen liittyy paljon asioita ja tietoja, jotka ovat yksityisen suojan piirissä, joten sellaisten tietojen luovuttaminen ja jakaminen on aina harkittava tarkoin. Asukashallintoelimillä ei ole oikeutta saada tai jakaa yksityisen suojan piiriin liittyviä tietoja asukkaista.

Asukkaat voivat halutessaan luovuttaa esimerkiksi asukastoimikunnalle sähköpostiosoitteensa digitaalista viestintää ja asukashallinnon järjestämistä varten. Asukastoimikunta ei saa kuitenkaan käyttää yhteystietoja muuhun kuin asukkaan ilmoittamaan tarkoitukseen.