Asukastoimikunta

Asukaskokous voi valita yhden tai useamman asukastoimikunnan toimeenpanemaan asukaskokouksen päätöksiä enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikausi voi olla myös lyhyempi, esimerkiksi vuoden mittainen. Jos asukaskokous valitsee useampia asukastoimikuntia, sen on määrättävä niissä käsiteltävistä asioista. Asukastoimikunta tai sen jäsen voidaan erottaa kesken toimikauden asukaskokouksen päätöksellä, jota on kannattanut vähintään puolet kokouksessa läsnä olevista tai edustetuista äänioikeutetuista (42 §, 43 §).

Asukastoimikunnan puheenjohtajan valintatavasta voidaan sopia. Asukkaiden kokous voi nimetä asukastoimikunnan puheenjohtajan tai asukastoimikunta voi valita puheenjohtajansa. Puheenjohtaja kutsuu tarvittaessa toimikunnan koolle käsittelemään sen toimivaltaan kuuluvia tehtäviä tai käytännön järjestelyjä. Asukastoimikunnan puheenjohtaja tai asukastoimikunnan sijasta valittu luottamusmies edustaa asumisoikeuskohdetta yhteistyöelimessä. Edustajat yhteistyöelimeen voidaan myös valita vaaleilla.

Asukastoimikunnan oikeudet

Asukastoimikunnalla on yhtä asumisoikeuskohdetta koskevissa asioissa oikeus:

• osallistua talousarvioesityksen sekä käyttövastikkeiden määritysesityksen valmisteluun;

  • Kohdetasolla käsitellään käyttövastikkeisiin ja kustannuksiin vaikuttavat kohdekohtaiset tiedot. Asukkaille tärkeitä tietoja ovat mm. käyttövastike-esitykset, tasauksen vaikutus käyttövastikkeisiin ja tasauksen perusteet sekä lain mukaiset taloustiedoista johdettavat jälkilaskelmat.

  • Yhteisön tulee ennen päätöksentekoa esittää ja avata laskelmia asukkaille ymmärrettävällä tavalla.
    

• tehdä esityksiä vuosittain käyttövastikkeilla ja vuokrilla katettavista talon korjaustoimenpiteistä;
  

• osallistua talon pitkänajan korjaussuunnitelman valmisteluun;

  • Kunnossapitotarvetta on selvitettävä hyvän kiinteistönhoitotavan mukaisesti asukashallinnolle. Kiinteistön kunnon hoidon ja seurannan tulee olla suunnitelmallista. Korjausten tulisi perustua pitkän ajan korjaussuunnitelmiin, jotka käsitellään asukashallinnossa.

  • Yhteisön tulee esittää pitkänajan korjaussuunnitelma ja kertoa kuinka tulevat korjaukset on tarkoitus rahoittaa: mikä osuus kerätään korjausvastikkeella ja kuinka paljon tarvitaan lainaa korjausten toteuttamiseen. Asukashallinnolla on mahdollisuus esittää myös toiveita tuleviin korjauksiin. Kun korjaussuunnitelmat on esitetty ja asukashallinto on ne käsitellyt, voi yhteisö ryhtyä toteuttamaan päätettyjä korjauksia.
    

• osallistua talon pitkänajan rahoitussuunnitelman valmisteluun;

  • Yhteisön tulisi esittää pitkän ajan rahoitussuunnitelma, joka sisältää kohdekohtaiset tiedot lainojen lyhentymisestä, erääntymisestä ja muista lainaehdoista huolimatta siitä, että nämä ovat usein tasattavia kustannuksia (HE 189/2020).

  • Kohdekohtaiset rahoitusmenot perustuvat ARAn tekemään lainoituspäätökseen. Tasaaminen tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään kohdekohtaiset rahoitusmenot, jotka yhdessä muodostavat yhteisökohtaiset rahoitusmenot. Yhteisökohtaiset rahoitusmenot jaetaan kohteille erikseen päätettyjen tasausperiaatteiden mukaisesti.

  • Tasaamisen tavoitteena on turvata tasainen käyttövastikkeiden kehitys ja se, että käyttövastikkeet vastaavat mahdollisimman hyvin asuntojen käyttöarvoa siten, että käyttövastikkeet ovat keskenään oikeudenmukaisessa suhteessa.

  • Asukashallinto voi kommentoida ja pyytää tarkennuksia esimerkiksi tasattavien rahoituskustannusten vaikutuksesta maksettavaan käyttövastikkeeseen.
    

• tehdä esityksiä talon huoltosopimuksen sisällöstä, hoitojärjestelmästä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä;

  • Asukkaat voivat omalla aktiivisella toiminnallaan vaikuttaa käyttövastikkeeseen sisältyviin hoitomenoihin, joita ei saa tasata eri asumisoikeustalojen kesken. Hoitomenoissa on useita eriä, joihin asukkaat voivat säästötoimenpiteillä vaikuttaa, esimerkiksi lämmön-, sähkön- ja vedenkulutus sekä jätehuolto.

  • On tärkeää, että asukashallinto saa tietoa sopimusten sisällöstä ja huolto- tai hoitotöiden kattavuudesta. Esimerkiksi asukkaiden omatoimisesti tekemät piha-alueiden hoitotoimenpiteet tulisi saada selkeästi eroteltua muista sopimukseen liittyvistä töistä.
    

• valvoa asukkaiden ja muiden huoneiston haltijoiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista yhteisissä tiloissa;

  • Asukashallinnon suorittama valvonta voi kohdistua vain yhteisiin tiloihin. Asukkaan hallitsemiin tiloihin ulottuvaa valvontaa voidaan suorittaa vain asukkaan suostumuksella.

  • Yhteisö on kuitenkin vastuussa valvontatoimista ja siitä, että sopimusten mukaiset velvoitteet hoidetaan. Yhteisö ei voi siirtää valvontavastuutaan asukkaille. Asukashallinnon suorittama valvonta täydentää yhteisön valvontavastuuta.
    

• päättää yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä talkoiden ja muiden vastaavien yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä;

  • Tilojen tulisi olla käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, jotta kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus yhtäläisesti käyttää tiloja. Toiminnan tulisi olla sellaista, ettei se haittaa asumista, vahingoita tai kuluta kohtuuttomasti tiloja. Vastuu tilojen käytöstä on käyttäjillä.

  • Ulkopuoliseen käyttöön tulee aina saada omistajan hyväksyntä mahdollisten lupa- ja vakuutusvastuiden varalta. Asukashallinnolla ei ole oikeutta solmia sopimuksia tai antaa lupia muuhun toimintaan kuten esimerkiksi POP UP -kahvilalle.
    

• päättää asukashallinnon päätettäväksi siirretystä asiasta sekä toimeenpanna sen tehtäväksi annettu asia edellyttäen, että asukashallinto on valmis ottamaan tehtävän vastaan;

  • Asukashallintoa voidaan toteuttaa joustavasti. Esimerkiksi asukaskokous voi antaa tehtäviä asukastoimikunnalle. Jos tehtävä olisi esimerkiksi sellainen, että se vaatisi erityisosaamista, voi asukastoimikunta kieltäytyä tehtävästä.
    

• käsitellä taloa koskevia muita asioita;

  • Esimerkiksi asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaiseminen ja sovittelijana toimiminen häiriötapauksissa ei kuitenkaan ole asukashallinnon tehtävä. Konfliktien ratkaisuun voidaan käyttää tarvittaessa naapuruussovittelua. Naapuruussovittelussa puututaan häiriöihin ja hankalaksi koettuihin tilanteisiin naapurustossa ja asuinyhteisössä, joita ovat esimerkiksi häiritsevä käyttäytyminen, yhteisten tilojen käyttö ja asukashallinnon yhteistyön ongelmat. Kustannukset sovittelusta voidaan sisällyttää käyttövastikkeisiin.
    

• tehdä esityksiä asumisoikeusyhteisön ja asumisoikeuden haltijoiden väliselle yhteistyöelimelle asumisoikeuskohteen asukashallinnossa esiin nousevista ja muista käsiteltävistä asioista (§ 44).

  • Asukashallinto voi viedä yhteishallintoelimen käsiteltäväksi asukkaiden tärkeänä pitämiä asioita, palautteita ja ehdotuksia. Yhteishallintoelin kokoaa asiat ja vie niitä eteenpäin yhteisölle.